Organisaatio univajeessa

Kyllä sen näkee: tuo kaveri on nukkunut liian vähän. Väsymystä ei ole vaikea havaita tutun henkilön habituksessa. Se on vetämättömyyttä liikkeissä, passiivisuutta ja ihan oikea värinmuutos kasvoissa. Kauneusunet olisivat tehneet hyvää.

Väsymys ja liian vähäinen uni eivät ole vähäisimpänä kosminen seikka. Univaje rokottaa kaikkia niitä ominaisuuksia työntekijässä, joita työmarkkinoilla eniten peräänkuulutetaan. Rutiinitehtävät sujuvat, mutta uuden oivaltaminen, suunnitelmallisuus, aloitekyky, oman toiminnan ohjaaminen ja muut kognitiiviset taidot kärsivät univajeesta. Työskentely muuttuu lyhytjänteiseksi, tarmo on poissa, eikä mistään oikein jaksa innostua. Olo on ärtyisä ja mieliala maassa. Ei kai tämä tyyppi ole teillä asiantuntijatehtävissä?

Tietoisuus unen merkityksestä on kasvanut 2010-luvulla kohisten. Miksi sitten nukumme koko ajan vähemmän? Suomalainen nukkuu keskimäärin 7–7,5 tuntia yössä. Univajeesta kärsivä nukkuu vähemmän kuin hänen elimistönsä tarve olisi, ja krooninen univaje vaikuttaa koko elimistöön. Suorituskyvyn lisäksi vastustuskyky laskee ja sairaspoissaolot kasvavat. Jatkuva univaje on yhteydessä painonnousuun, aikuisiän diabeteksen kehittymiseen, sydän- ja verisuonisairauksien kasvavaan riskiin sekä lisääntyneeseen taipumukseen sairastua infektioihin. Kehon matala-asteinen tulehdus voimistuu, kun elimistön kuormitus ja lepo eivät ole tasapainossa. Etenkin epäsäännöllistä työaikaa tekevillä ja vuorotyöläisillä univaje rokottaa työmuistia ja energisyyttä.

 

Työhyvinvointi-univaje

Valvominen ei tule ilman hintaa, mutta ihmiskeho on suunniteltu kestämään tilapäistä kuormitusta. Hyvän unen jakso normalisoi tilanteen ennalleen. Työviikon kestoinen huonosti nukuttu periodi ja sen kerryttämä univaje eivät kuitenkaan täysin korjaannu yhden viikonlopun aikana. Ihmisen oma kokemus palautumisesta ei vastaa kehon todellista fysiologista palautumista, ja oman jaksamisen suhteen saatetaan olla turhan optimistisia. Varsin usein aliarvioimme unentarpeemme, eikä kroonistunutta univajetta välttämättä huomaa, vaikka ei olisi terävimmillään.

Unen määrän lisääminen on helpompaa kuin unen laadun parantaminen. Tässä jokaisen kannattaa kuunnella itseään ja löytää itselle sopiva tapa irrottautua arjen kiireestä ja rauhoittua hyvää tekevään uneen. Yksi lisää liikuntaa ja luonnossa vietettyä aikaa. Toiset rauhoittavat illat sosiaaliselta medialta ja välttelevät keinovaloa. Vakaa unirytmi suojelee hyvää unta, ja samaa nukkumaanmeno- ja heräämisaikaa on hyvä noudattaa myös lomalla ja viikonloppuisin. Univajetta ei kuitenkaan kannata märehtiä. Stressi ja huoli aiheuttavat unettomuutta ja ylläpitävät huonosti nukkumisen kierrettä. 

Miten sinun organisaatio edustaisi alanne terävintä kärkeä? Ottakaa kilpailuvaltiksi uni ja nukkukaa itsenne työnimuun ja tekemisen iloon. Lepo edistää työhyvinvointia, ja viesti on vahva, jos työnantaja ja esimies näyttävät mallia esimerkillään. Hyvän unen haaste on hyvä startti uudelle vuodelle ja palvelee varmasti yrityksen tavoitteita, olivat ne sitten millaisia tahansa. Palkitse ja kannusta työntekijöitä hyvän unen lahjalla.

Juttuun haastateltu Sampsa Puttonen on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, psykologian tohtori, joka nukkuu hyvin ja painaa päänsä iltaisin untuvatyynylle.

Kirjoitus on viimeinen osa Familonin neliosaista Työhyvinvoinnin juttusarjaa. Tilaa Familonin uutiskirje ja pysy ajan tasalla uutisistamme.

REKISTERÖIDY JA TILAA UUTISKIRJE >

Julkaistu 19.12.2018