Unen merkitys työhyvinvoinnille

Työnantajat Suomessa ja maailmalla ovat havahtuneet työntekijöistä huolta pitävän yrityskulttuurin merkitykseen. Työntekijöistä pidetään kiinni huolehtimalla heidän jaksamisestaan ja motivaatiostaan. Työnantaja-brändi ei menesty, jollei se ota tosissaan työntekijöidensä viihtymistä, jaksamista ja merkityksellisyyden kokemista. Mielekäs, arvoja vastaava työ ja yksilöllinen työhyvinvointi syrjäyttävät työstä saatavan rahallisen kompensaation.

Suomalaisorganisaatiot loistavat perustason työhyvinvointiasioissa, mutta sortuvat monesti aiheen liian kapea-alaiseen käsittelyyn. Työhyvinvointi on laaja käsite, ja siihen kuuluu tärkeänä osana työn mielekkääksi kokeminen sekä jaksaminen työssä. Edelläkävijäyritykset sitouttavat luovilla tavoilla työntekijöitään ja erottautuvat edukseen työhyvinvoinnin innovaatio-ohjelmilla, joissa huomioidaan stressinhallinnan, unen, mielenterveyden ja mindfullnessin hyödyt.

Hyvinvointi-aspekti korostuu etenkin nuorilla työntekijöillä. Milleniaalit käyttävät omaan hyvinvointiinsa selkeästi enemmän aikaa, he ovat omaksuneet niin mindfulness-sovellukset kuin ura- sekä lifecoachauksen osana itsensä ja hyvinvointinsa jatkuvaa kehitystä. Samanaikaisesti nuorilla on enemmän lyhyitä poissaoloja, ja heillä kynnys jäädä pois töistä on selkeästi pienempi. Terveystalon teetättämän tuoreen selvityksen mukaan loppuun palaminen tai mielenterveysongelmat koskettavat nimenomaan nuoria naisia. 

Hyvä uni ruokkii tervettä työyhteisöä

Hyvin nukkuva työyhteisö pitäisi kiinnostaa erityisesti yrityksen talousosastoa, sillä hyvä uni vaikuttaa suoraan suorituskykyyn ja sairaspoissaoloihin. Univaje rokottaa kaikkia niitä ominaisuuksia työntekijässä, joita työmarkkinoilla eniten peräänkuulutetaan. Rutiinitehtävät sujuvat, mutta uuden oivaltaminen, suunnitelmallisuus, aloitekyky, oman toiminnan ohjaaminen ja muut kognitiiviset taidot kärsivät univajeesta. Väsyneen asiantuntijan työskentelytapa on lyhytjänteistä, tarmo ja innostus poissa ja mieliala maassa.

2010-luvulla tietoisuus unen merkityksestä on kasvanut samaa tahtia suomalaisten nukkumien tuntien vähetessä. Suomalainen nukkuu keskimäärin 7–7,5 tuntia yössä. Miksi sitten nukumme koko ajan vähemmän? Univajeesta kärsivä nukkuu vähemmän kuin hänen elimistönsä tarve olisi, ja krooninen univaje vaikuttaa koko elimistöön. Etenkin epäsäännöllistä työaikaa tekevillä ja vuorotyöläisillä univaje rokottaa työmuistia ja energisyyttä. Kehon matala-asteinen tulehdus voimistuu, kun elimistön kuormitus ja lepo eivät ole tasapainossa.

Ihmisen oma kokemus palautumisesta ei vastaa kehon todellista fysiologista palautumista, ja oman jaksamisen suhteen saatetaan olla optimistisia. Varsin usein aliarvioimme unentarpeemme, eikä kroonistunutta univajetta välttämättä huomaa, vaikka ei olisi terävimmillään.

Lepo vapauttaa luovuuden

Konsultointiyritys Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimuksessa* 61 % työnantajista näki yhteyden työntekijöiden hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden sekä tuloksen välillä. Sama tutkimus osoitti peräti 40 % työntekijöistä kärsivän stressistä siinä määrin, että se vaikuttaa negatiivisesti työn tuottavuuteen, terveyteen ja muuhun hyvinvointiin.

Kiire ja stressi ovat verenpaineen lisäksi suuri uhka luovuudelle. Ihmisestä ei voi tiristää uusia mullistavia ratkaisuja ulos paineen alla. Aivot luovat uutta kekseliästä ja nerokasta hitaasti. Siihen tarvitaan lepoa. Palauttava, hyvä uni on luovuuden ylin ystävä. Työelämän nykytahti ja vaatimus tehokkuudesta ja tuotteliaisuudesta eivät varsinaisesti kuitenkaan luovuutta ruoki. Luovuus ei ole robottien ominaisuus.

Laadukasta unta ja hyvin nukkuvia työntekijöitä tukeva työkulttuuri on tapa parantaa työhyvinvointia organisaatioissa läpi alojen. Uni ja työhyvinvointi ruokkivat toisiaan – mitä parempi työhyvinvointi, sen parempi uni ja toiste päin. Hyvän unen lahja välittää viestin levon merkityksestä.

Tilaa Familonin uutiskirje ja pysy ajan tasalla uutisistamme.

REKISTERÖIDY JA TILAA UUTISKIRJE >

 

Lähde:

Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen

Luovuusasiantuntija, taideterapeutti Krista Launonen

*Deloitten vuosittainen Global Human Capital Trends on henkilöstöjohtamisen alan laajimpia tutkimuksia maailmassa. Tänä vuonna kyselyyn vastasi yli 11 000 HR- ja liiketoimintajohtajaa 124 maasta. Suomessa kyselyyn vastasi 154 HR- ja liiketoimintajohtajaa sekä asiantuntijaa eri toimialoilta.

 

Julkaistu 8.5.2019